lauantai 1. kesäkuuta 2013

Tieteen rakkikoira analyysissä


Nimimerkki kekek-kekek esittää Suomi24-sivustolla kysymyksiä karvakuonon blogin esittelytekstin perusteella. Karvakuono vastaa nimimerkin kysymyksiin.


Kuvan karvakuonot eivät liity blogitekstissä mainittuun karvakuonoon. (plaza.fi)

1)
 Luuleeko tuo bloginpitäjä oikeasti että tiede = kehitysoppi?

V: Karvakuono ei luule, että tiede on sama asia kuin kehitysoppi. Kehitysoppi on kuitenkin merkittävässä asemassa tieteessä, koska tiede selittää olemassaoloa kaikissa muodoissaan kehitysopilla. Aine on syntynyt tyhjästä. Aine on järjestäytynyt maailmankaikkeudeksi. Maailmankaikeudessa aine on edelleen järjestäytynyt eläväksi ja tullut tietoiseksi itsestään ja maailmankaikkeudesta.

Monet tieteenalat kuten fysiikka, kemia, arkeologia, lääketiede tai ympäristöekologia eivät liity millään tavoin kehitysoppiin tai ainakin niiden kehitysopillisten sovellusten määrä on hyvin pieni.

Karvakuono pahoittelee sitä, että blogin esittelytekstin sanamuoto saattaa antaa hieman harhaanjohtavan kuvan karvakuonon käsityksestä tieteen ja kehitysopin suhteesta.


2) Luuleeko tuo bloginpitäjä että tieteen ja näkökulmasta 
- tiede on jotain jota ei saisi kritisoida 
- tieteestä esitetty kritiikki pohjautuu vain mielipiteisiin eikä tosiasioihin? 

V: Karvakuono ei luule, että tiedettä ei saisi kritisoida. Karvakuono on ehdottomasti sitä mieltä, että tiedettä saa ja pitää voida kritisoida vapaasti. Mutta juuri tässä on pieni ongelma. Kehitysoppia ei saa kritisoida tai kyseenalaistaa. Vaikka tieteen erinomaisuutta korostavissa "juhlapuheissa" kerrotaan kuinka tiede on itseään korjaavaa eikä se sisällä muuttumattomia totuuksia (dogmeja), niin kehitysopista on kuitenkin muotoutunut ehdoton ja kyseenalaistamaton tosiasia. Kehitysoppiin kriittisesti suhtautuvia pidetään uskovaisina hörhöinä, joiden esittämän kritiikin sanotaan perustuvan vain henkilökohtaiseen uskoon ja mielipiteisiin. Tämä ei vielä ole kovin vakava asia. Vakavaksi asian tekee se, että tiedemaailmassa nämä toisinajattelijat joutuvat usein henkilökohtaisen ajojahdin kohteeksi. Muutama esimerkki Suomesta riittänee tässä yhteydessä (lisää löytyy esim rapakon takaa):

Ystäväni ei saanut väitöskirjalleen painatuslupaa Helsingin yliopistossa, koska se sisältää kehitysoppikritiikkiä. Häntä pyydettiin poistamaan osia väitöskirjastaan. Hänen väitöskirjaansa vastaan ei esitetty tieteellisiä argumentteja, vaan vedottiin Helsingin yliopiston väitösten "kunniakkaaseen perintöön."  Mm. hänen ohjaajansa kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä hänen kanssaan. Ystäväni akateeminen tutkijanura käytännössä tyssäsi hänen henkilökohtaisesti saamaansa kohteluun.

Eräs biologi kertoi saaneensa palkan alennuksen sen jälkeen, kun hän oli julkisesti kritisoinut evoluutioteoriaa. Hän on omin sanoin kertonut tämän toisinajattelun johtaneen tieteellisen uransa jyrkkään nousuun, jopa niin jyrkkään, että se nousi suorastaan pystyyn.

Eräältä lääkäriltä ryhdyttiin vaatimaan lääkärinoikeuksien peruuttamista, kun hän oli julkisesti arvostellut evoluutioteoriaa. Vaatimusta perusteltiin sillä, että henkilö, joka ei usko evoluutioon, ei voi toimia lääkärinä.

Pikkulinnut ovat kertoneet karvakuonolle, että vielä tämän vuoden aikana ilmestyy aiheesta kertova kirja, jonka kirjoittajalla on monen vuoden kokemus kehitysopillisesta toisinajattelusta akateemisessa maailmassa. Ennakkotietojen mukaan kirja sisältää erittäin mielenkiintoista materiaalia. Eräskin ennakkolukija kertoi lukeneensa kirjan yhdellä kertaa, koska sitä ei voinut laskea käsistään.

Karvakuono ei luule, että tieteestä esitetty kritiikki perustuu mielipiteisiin. Sen sijaan tietokirjailija Markus Hotakainen on sitä mieltä, että osa tieteen kritiikistä perustuu vain mielipiteisiin. Tässä yhteydessä hän mainitsee kehitysoppikriitikot ja ilmastokriitikot.


3) Lopuksi bloginpitäjä ottaa vastuuvapauden kirjoituksistaan humoristisella loppulauseellaan, jättäen itselleen pakotien: heh, heh, enhän minä tosissani... Horjuuko hänen Elävä Uskonsa?

V: Nimimerkki on ymmärtänyt karvakuonon viestin hieman väärin tai vaillinaisesti (tässä vasta opetellaan kirjoittamista). Loppu on tarkoitettu parodioimaan sattumaan perustuvaa kehitysoppia. Sitä ei siis ole tarkoitettu niinkään humoristiseksi. Karvakuono pyrkii kuitenkin yleisesti kirjoittamaan tästä vakavasta aiheesta hieman kieliposkisesti, koska sellainen on vain osa karvakuonon luonnetta.

Karvakuonon Elävä Usko ei horju. Karvakuono voi olla vihainen tai katkera Jumalalle tai karvakuono voi olla pettynyt Jumalaan jostain tähän maalliseen vaellukseen liittyvästä syystä. (mm. karvakuonolla on ollut kuolemaan johtava sairaus, karvakuono on kärsinyt työttömyydestä, taloudellisesta ahdingosta ja masennuksesta, karvakuonolla on ollut huolta lapsista ym.).

Mutta siitä huolimatta karvakuono muistaa ainakin silloin tällöin kiittää Jumalaa kaikesta siitä hyvästä mitä karvakuono on saanut. Luonto itsessään, linnut, kukat, perhoset ja muutkin ötökät (paitsi hyttyset) ovat kiitoksen arvoisia. Ja karvakuono voi aina heikkona hetkenä myöntää haavoittuvuutensa, voimattomuutensa ja syntisyytensä ja rukoilla Jumalalta apua ja anteeksiantoa.

Kuinka luotu voisi tehdä Luojansa olemattomaksi?



4 kommenttia:

  1. Erinomainen sivusto sinulla ja minä olen ollut pitkään hiljainen seuraaja taustalla. Jatka vain erinomaisia artikkeleja ja tiedä, että ellei tulisi pilkkaa, Jeesus olisi ollut väärässä.

    "Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa." - Matt. 5:11

    VastaaPoista
  2. Hyvin kirjoitettu, "ennustuksia"! Juuri näinhän asia on. Raimolle jaksamista ja siunausta!

    VastaaPoista