keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Ruotsalaistutkija: evoluutio ei ole vähittäistä


Ruotsalaistutkijan mukaan eliöillä on rajallinen kyky sopeutua ympäristöön. Hänen tutkimustuloksensa osoittavat, että eliöt eivät muutu vähittäin, kuten evoluutioteoriassa oletetaan, vaan yht'äkkisesti uusien lajien ilmaantuessa.

(telegraph.co.uk)

Evolutiivinen pysyvyys (evolutionary stasis) on vaihtoehtoinen tulkinta yleisesti hyväksytylle uusdarwinismille. Se tarkoittaa, että useimmat lajit näyttävät muuttuvan vain vähän historiansa aikana. Sensijaan evoluutio näyttää etenevän hyppäyksittäin, minkä seurauksena voi olla yhden lajin muuttuminen kahdeksi eri lajiksi. Tämä hyppäyksellinen evoluutiomalli (punktualismi) on lähtoisin paleontologista, jonka havainnot eivät tue vähittäistä evoluutiota. Paleontologit eivät ole löytäneet fossiilisia välimuotoja.

Umean yliopiston tutkija Folmer Bokma on kehittänyt algoritmeja, joiden avulla voidaan havaita nykyisten lajien [evolutiivinen] pysyvyys. Menetelmä perustuu DNA-vertailujen avulla rakennettuun evoluutiopuuhun. Sen jälkeen tilastollisten menetelmien avulla rekonstruoidaan eliöiden eri piirteiden evoluutio.

Folmer Bokma on analysoinut useiden eläinryhmien ruumiinkokoa. Hänen tuloksensa osoittavat, että lajit eivät muutu vähittäin, niinkuin uusdarwinismissa oletetaan, vaan uudet lajit ilmaantuvat yht'äkkisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että eliöt eivät sopeudu ympäristön muutoksiin, vaan kuolevat sukupuuttoon. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että yksilöissä on tarpeeksi geneettistä monimuotoisuutta sopeutumiseen. Tämä on paradoksi.

"Uskon, että tämän paradoksin selittää se, että monet piirteet on suunniteltu (designed) ensisijaisesti toimimaan yhdessä lajin sisällä," Bokma sanoo.

"Jääkarhun proteiinit eivät ole sopeutuneet pohjoisnavan lämpötilaan, vaan normaaliin ruumiinlämpöön (37 C). Jääkarhulla on sama ruumiinlämpö, kuin aavikon kamelilla, joka elää hyvin erilaisessa ympäristössä. Jotta ruumiinlämpötila voisi muuttua, se vaatisi useita samanaikaisia ja samaan suuntaan tapahtuvia geneettisiä muutoksia. Tämä on hyvin epätodennäköistä. Siksi lajien ruumiinlämpö ei sopeudu ympäristön lämpötilaan, vaan jääkarhulla ja kamelilla on sama ruumiinlämpö, kuin muillakin nisäkkäillä."

Evoluutio rajoituu tämän vuoksi piirteisiin, joihin ei liity monimutkaisia kytkentöjä.

Bokma on siis osoittanut, ettei havainnot eikä todennäköisyyslaskelmat tue kehitysopillista väitettä lajien vähittäisestä muuttumisesta toisiksi lajeiksi. Uudet lajit ilmaantuvat yht'äkkiä [fossiiliaineistoon]. Bokma on aivan oikein todennut, että eliöiden monimutkaisia kytkentöjä sisältävät [hienosäädetyt] rakenteet eivät voi muuttua sattumaan perustuvan prosessin avulla. Tämä vaatisi liian monta samanaikaista ja samaan suuntaa vaikuttavaa muutosta. Kala ei ole voinut muuttua sammakkoeläimeksi... eikä matelija nisäkkääksi. Bokman havainnot osoittavat, että vain pienet muutokset - mikroevoluutio - ovat mahdollisia.


Lähde:

http://www.teknat.umu.se/english/about-the-faculty/news/newsdetailpage/new-species-appear-to-arise-from-sudden-changes-.cid209290

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti