maanantai 21. tammikuuta 2013

Suuri kaasupilvi uhmaa tähtien syntyteoriaa


Lähellä linnunradan keskustaa on suuri tumma molekyylipilvi, joka hämmästyttää tähtitieteilijöitä. Nimellä G0.253+0.016 tunnettu molekyylipilvi uhmaa käsityksiä tähtien synnystä. Kalifornian teknillisen korkeakoulun (Caltech) tutkijat yrittävät ratkaista mysteeripilven ongelman.

Kaasupilvi G0.253+0.016 on kuvan vasemmassa reunassa näkyvä tumma alue.(Credit: NASA/Spitzer/Benjamin et al., Churchwell et al)

Vallitsevan käsityksen mukaan näin tiheisiin molekyylipilviin pitäisi syntyä tihentymiä, jotka sitten luhistuvat kasaan oman painovoiman vaikutuksesta synnyttäen uuden tähden. Vaikka tämä molekyylipilvi on 25 kertaa tiheämpi kuin kuuluisa Orionin tähtisumu, jossa uskotaan syntyvän uusia tähtiä suurella nopeudella, niin Caltechin tähtitieteilijöiden mukaan G0.253+0.016:n tähtien syntynopeus on 45 kertaa alhaisempi, kuin sen tiheyden perusteella oletetaan. Molekyylipilvessä näyttäisi olevan syntymässä vain muutamia pieniä tähtiä.

"Se on hyvin tiheä molekyylipilvi, eikä siinä ole syntymässä yhtään massiivista tähteä - se on hyvin outoa," sanoo tutkija Jens Kauffmann. Kauffmann on yhdessä Thushara Pillain ja Qizhou Zhangin [Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics] kanssa havainnut syyn tähän: molekyylipilvessä ei ole ainetihentymiä ja lisäksi se pyörii nopeasti, jolloin se ei voi luhistua kasaan uusiksi tähdiksi.

Havainnot osoittavat, että tähtien syntyprosessi näyttää olevan monimutkaisempi, kuin on tähän asti oletettu ja että tiheä molekyylipilvi ei automaattisesti tarkoita tähtien syntyaluetta.

Löytö myös hämmentää lisää toista linnunradan keskustan mysteeriä: hyvin nuorten tähtien joukkoja. Esimerkiksi Arches tähtijoukko sisältää 150 massiivista nuorta tähteä, joiden elinikä on vain muutamia miljoonia vuosia. Koska tämä on liian lyhyt aika siihen, että tähdet olisivat syntyneet muualla ja siirtyneet linnunradan keskustaan, niin niiden on täytynyt syntyä nykyisessä sijaintipaikassaan. Tähtitieteilijät olettavat tämän tapahtuneen G0.253+0.016:n kaltaisessa tiheässä molekyylipilvessä. Jos ne eivät syntyneet siellä, niin mistä tähtijoukot sitten tulivat?

Tähtiin ja niiden syntyyn liittyy muitakin ongelmia. Esimerkiksi pallomaisten tähtijoukkojen nuorilta näyttävät tähdet.



Lähde:

http://www.caltech.edu/content/cloudy-mystery


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti