torstai 29. marraskuuta 2012

Jättiläismäinen musta aukko ravistelee kosmisen evoluution perusteita


Max-Planckin Astronomiainstituutin tutkijan Remco van den Boschin johtama tähtitieteilijäryhmä on löytänyt mustan aukon, joka saattaa ravistella vallitsevien galaksien evoluutiota kuvaavien mallien perustuksia. Mustan aukon massa - 17 miljardia kertaa Auringon massa - on paljon suurempi kuin nykyisten mallien antamat ennusteet ja erityisesti suhteessa sen emogalaksin massaan. Se saattaa myös olla massiivisin löydetty musta aukko.

Tähtitieteilijöiden mukaan lähes jokaisen galaksin keskustassa on massiivinen musta aukko. Eniten tutkittu musta aukko sijaitsee oman kotigalaksimme eli linnunratamme keskustassa ja sen massa on 4 miljoonaa Auringon massaa.

Galaksin keskustan mustan aukon ja galaksin kokonaismassan välillä on havaittu tietty suhde. Tyypillisesti mustan aukon massa on vain murto-osa galaksin kokonaismassasta. Mutta nyt löydetty uusi musta aukko voi kyseenalaistaa yleisesti hyväksytyn suhteen mustan aukon ja sen emogalaksin massojen välillä. Tämä suhde on ollut tärkeässä roolissa galaksien evoluutiota kuvaavissa malleissa.

Galaksin NGC 1277 keskuksesta löydetyn mustan aukon massa on 14% emogalaksin kokonaismassasta, mikä on ollut tutkijoille suuri yllätys. Tavallisesti mustan aukon massa on vain n. 0,1 % emogalaksin massasta. Tämä havainto lyö vanhan ennätyksen yli 10-kertaisesti.

Onko tämä poikkeava havainto vain jonkun oudon yhteensattuman tulos? Alustavat tutkimustulokset näyttävät osoittavan, että näin ei ole, koska tutkijat ovat löytäneet myös muita pienikokoisia galakseja, joiden keskellä näyttää olevan suuri musta aukko.

Mikäli uudet havainnot vahvistuvat tämän poikkeaman, niin silloin tähtitieteilijöiden on laitettava uusiksi galaksien evoluutiota koskevien mallien perusteet. Erityisesti heidän on tarkasteltava varhaista universumia: galaksit, joista uudet massiiviset mustat aukot on löydetty, näyttävät muodostuneen yli 8 miljardia vuotta sitten eikä ne ole juurikaan muuttuneet sen jälkeen. Tämä jättiläismäinen musta aukko on saanut alkunsa hyvin kauan aikaa sitten.

Karvakuono ei ole erityisen yllättynyt siitä, että kehitysopilliset ennusteet ovat samaa tasoa kahvinporoennusteiden kanssa. Litiumiakin on liian vähän ja pallomaisissa tähtijoukoissa on epäilyttävän nuorilta näyttäviä tähtiä.


Lähde:

http://www.mpia.de/Public/menu_q2e.php?Aktuelles/PR/2012/PR121128/PR_121128_en.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti