Hapen määrän kehittyminen uuteen uskoon

Vallitsevan kehitysopillisen selityksen mukaan maapallon hapen määrä on kehittynyt porrasmaisesti lisääntyen ja kehitysportaat ovat olleet yhteydessä biosfäärin kehitykseen. Kalifornian yliopistossa tehty uusi tutkimus asettaa tämän käsityksen kyseenalaiseksi. Tutkimuksen mukaan happipitoisuuden nousua on myös seurannut pitoisuuden lasku. Tutkimus on julkaistu Proceedings of the National Academy of Sciences-verkkolehdessä.


Tutkijat ovat löytäneet ensimmäiset vakuuttavat todisteet siitä, että ensimmäistä happipitoisuuden nousua on seurannut pitoisuuden lasku.

"Meidän ryhmämme on ensimmäisiä, joka olettaa happipoisuuden nousseen 2,3 -2,3 miljardia vuotta sitten jopa hyvin lähelle nykyistä tasoa," tutkimuksen johtaja professori Timothy Lyons kertoo. "Mutta päinvastoin kuin yleisesti tapahtuneeksi uskottu jatkuva happipitoisuuden nousu, meidän havaintomme osoittavat pitoisuuden laskua n. 200 milj. vuotta myöhemmin."

Lyonsin mukaan matalan happipitoisuuden kausi on saattanut kestää jopa miljardi vuotta. Hän uskoo, että tässä vaiheessa alkoi aitotumallisten organismien ja lopulta eläinten kehitys.

Tutkijoista varhaisen maapallon happipitoisuuden muutokset ovat vavahduttavia. "Miksi nämä happipitoisuuksien muutokset tapahtuivat ja kuinka ne vaikuttivat elämään ovat kuumia tutkimusaiheita," Lyons sanoo.

Lyonsin ryhmän tulokset eivät ole ainoita, jotka ovat vallitsevan kehitysopillisen näkemyksen vastaisia. Vuonna 2009 Penn State yliopiston professori Hiroshi Ohmoto kertoi havainnoista, joiden mukaan ilmakehän happipitoisuus oli nykyisellä tasollaan jo 3,46 miljardia vuotta sitten eli paljon aikaisemmin kuin kehitysopin mukaan olisi pitänyt olla mahdollista. Tutkijat löysivät yksikiteistä hematiittia hyvin vanhoista maakerrostumista Länsi-Australiasta. Yksikiteistä hematiittia on voinut syntyä vain hapen ja raudan joutuessa kosketuksiin korkeassa lämpötilassa meren syvyyksissä.

"Monet ovat olettaneet, että muinaisten kallioiden hematiitti on muodostunut rautasälvän hapettumisen tuloksena nykyisessä ilmakehässä", sanoo geokemian professori Hiroshi Ohmoto. "Siksi halusimme porata syvemmälle ...tutkiaksemme kalliota, joka ei ole ollut yhteydessä ilmakehään."
"Jos hematiittia olisi muodostunut kaiken aikaa, sitä pitäisi olla rautasälvän ulkopuolella, mutta hematiittia on löytynyt sen sisältä." (Mauno Peltosen suomennos).

Koskahan tiedemiehet pääsevät yksimielisyyteen siitä, millainen maapallon ilmakehän happipitoisuuden kehitys oikein on ollut?



Lähteet:

http://www.sciencedaily.com/releases/2012/10/121023134812.htm

http://www.sciencedaily.com/releases/2009/03/090324131458.htm

http://www.netikka.net/mpeltonen/tekstit.htm