Ligniini on maailman toiseksi yleisin biopolymeeri, sillä puussa on selluloosan jälkeen eniten ligniiniä eli n. 20-30 %. Useat eliöt (sienet, bakteerit ja alkueliöt eli protistit) kykenevät käyttämään selluloosaa energialähteenään, mutta yksikään eliö ei kykene käyttämään ligniiniä ainoana energialähteenään. Itse asiassa eliöt joutuvat käyttämään energiaa sen hajottamiseen.
Sitä miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty pohditaan uudessa Bio Complexity-artikkelissa:
"Ottaen huomioon sen suuren määrän (luonnossa) ja korkean energiapitoisuuden (40% korkeampi kuin selluloosan painoyksikköä kohti), on hämmästyttävää, että yksikään eliö ei näytä käyttävän sitä hyväkseen energialähteenä."
Miksi luonto on jättänyt käyttämättä tämän runsaan energialähteen? Evoluutio on tässä tapauksessa mitä ilmeisemmin epäonnistunut luomaan varsin yksinkertaista innovaatiota - ligniinin perustuvaa kasvua - vaikka sillä on ollut aikaa yli 400 miljoonaa vuotta. Kuitenkin samaan aikaan se on kehittänyt muita teknisesti korkeatasoisia biokemiallisia järjestelmiä (kasvien ja bakteerien symbioosi [typen fiksaatio], symbioottiset pölytysjärjestelmät [kasvit, mehiläiset ja kolibrit], lihansyöjäkasvit ja C4 fotosynteesi.)
Tekijät jatkavat:
"Kuinka yksi mekanismi (darwinismi) on ollut samaan aikaan sekä erittäin kyvykäs että erittäin kyvytön? Tämä jännite katoaa välittömästi, mikäli asiaa tarkastellaan suunnittelunäkökulmasta. Maapallon eläimet ovat riippuvaisia kasveista, jotka ovat riippuvaisia maaperästä, joka on erityisen riippuvainen ligniinin vähittäisestä valo- ja biohajoamisesta. Sienet suorittavat ligniinin biohajottamisen ja se hämmästyttävä tosiasia, että ne tarvitsevat siihen energiaa, pitää prosessin vähittäisenä. Ligniinin omituiset ominaisuudet ovat siten ymmärrettäviä, kun ne nähdään kokonaisen ekosysteemin suunniteltuna osana."
Eli ekosysteemin ja elämän kannalta on parasta, että ligniinin käyttö energianlähteenä on vaikeaa, jolloin sen hidas hajoaminen on mahdollista!
"Tiedämme, että humus, joka muodostaa maaperän orgaanisen aineksen, kertyy hitaasti kasvien hitaan hajoamisen tuloksena ja tiedämme että ligniini pitää hajoamisen hitaana. Ilman ligniiniä, kasvien hiilihydraatit hajoaisivat liian nopeasti, jotta maaperä säilyisi suotuisana kasvualustana eikä nykymuotoinen elämä olisi mahdollista. Vain ligniiniä sisältävässä maailmassa voi olla rikas kasvilajisto ja ilman sitä ei monimuotoista eläimistöäkään voisi olla."
.
.
"Ehkäpä omituisin piirre on se, että Darwinin teoria on kykenemätön selittämään vallitsevaa tilannetta, joka muuten on täysin järkeenkäypä. Jos elämä on älykkään suunnittelun tulosta, niin silloin järkevää tarkastella suunnitelmaa kokonaisuutena - ei pelkästään molekyylien, solujen, elinten ja eliöiden toimintoina - vaan kokonaisen ekosysteemin toimintona."
Jos kehitysoppi on totta, niin on suorastaan uskomatonta, että empiiriset havainnot ovat paremmin selitettävissä suunnitteluargumentilla, jota suurin osa tieteentekijöistä ei pidä edes tieteenä. Kyllä maailma on ihmeellinen, kun pseudotiede selittää asioita tiedettä paremmin!
Lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti