keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Tieteessä Tapahtuu-lehti ei aina korjaa virheitä


Tieteessä Tapahtuu-lehden numerossa 6/2011 julkaistu artikkeli "Onko elämä tullut avaruudesta" sisälsi muutamia asiavirheitä. Lähetin lehden päätoimittajalle kirjoituksen, jossa oikaisin nämä virheet. Lehti ei kuitenkaan julkaissut kirjoitustani, joten artikkelin virheet jäivät korjaamatta.

Kun kysyin kirjoitukseni julkaisusta päätoimittaja Ilari Hetemäeltä, hän vastasi, että "lehti ei aina korjaa virheitä". Tämä tuntuu aika oudolta julkaisukäytännöltä, varsinkin kun kyseessä on tiedelehti, joka julkaisee yleistajuisia artikkeleita eri tieteenaloilta ja se on Suomessa merkittävä tieteellisen keskustelun foorumi. Virheiden korjaamatta jättäminen vähentää lehden uskottavuutta luotettavana tieteellisen tiedon lähteenä. Lukijan on siis syytä suhtautua kriittisesti lehdessä julkaistuihin väitteisiin ja muistaa, että lähdekritiikki on tieteellisen tiedon etsinnässä oiva kumppani.



Alla lehteen lähettämäni kirjoitus:



Pasteur ja riboosi

Kari Lounamon ja Tamara Tuumisen mukaan Louis Pasteurin mielestä elämä ei ole voinut alkaa maapallolla spontaanisti (Onko elämä tullut avaruudesta? Tt 6/2011). Tämä käsitys on virheellinen. Alkusynty-teoriaan (generatio spontanea), jonka mukaan mikrobit syntyvät käyvistä nesteistä tai pilaantuvasta lihasta, uskottiin yleisesti vielä 1800-luvulla. Pasteur kumosi tämän teorian kokeellisesti kuuluisilla joutsenkaulapulloillaan, mutta hän ei väittänyt, että alkusynty olisi mahdotonta. Hän vain osoitti, että sitä ei ole koskaan havaittu niissä olosuhteissa, joissa alkusynnyn väitettiin tapahtuvan. Vuonna 1878 Pasteur kirjoitti: "Alkusynty? Olen etsinyt sitä kaksikymmentä vuotta, mutta en ole vielä löytänyt sitä. En kuitenkaan usko että se olisi mahdotonta."

Tieteellisen sivistyneistön piirissä oli tuohon aikaan kuitenkin runsaasti niitä, joille alkusynty oli "filosofinen välttämättömyys" elämän synnyn luonnontieteelliseksi selitykseksi. Pasteuria, joka tiedettiin uskovaiseksi katolilaiseksi, syytettiinkin dogmaattisuudesta. Ottaen huomioon Pasteurin ansiot kokeellisen mikrobiologian uranuurtajana, nämä syytökset olivat hyvin vakavia ja ne osoittavat tylyllä tavalla sen, kuinka maailmankuva ja perususkomukset vaikuttavat ihmisen ajatteluun. Tässä mielessä maailma ei ole paljon muuttunut Pasteurin päivistä, sillä vieläkin erilaisesta maailmankuvasta ja perususkomuksista johtuvat näkemyserot näyttävät vaikuttavan tieteelliseen keskusteluun ja tuovan siihen helposti tieteelliselle keskustelulle vieraita sävyjä.

Lounamo ja Tuuminen väittävät myös, että glykolialdehydimolekyylit voivat yhdistyä riboosiksi. Lukija saa tekstistä sellaisen vaikutelman, että riboosin prebioottinen syntyreitti olisi selvitetty. Valitettavasti tämäkään ei pidä paikkaansa. Riboosille ei ole onnistuttu kehittämään uskottavaa prebioottista syntyreittiä. Tyypillinen ongelma on esimerkiksi se, että vaikka riboosia syntyisikin reaktiossa, sen pitoisuus on alhainen ja se hajoaa käytännössä samantien. Riboosilla on myös alhainen kemiallinen stabiilius. Sen puoliintumisaika (aika, jolloin puolet aineesta on hajonnut) on pH 7 ja 0 C:ssa 44 vuotta. Kokeelliset havainnot näyttävät hyvin vahvasti osoittavan siihen suuntaan, että riboosi ei ole voinut olla ensimmäisen geneettisen materiaalin rakenneosana.

Lopuksi vielä pieni tarkennus: riboosi on vain RNA:n rakenneosa. DNA:n vastaava rakenneosa on deoksiriboosi.

------------------------------------------------------------------------------

Kysyin riboosin synnystä myös Turun yliopiston kasvivirologian dosentilta Kirsi Lehdolta.
Hänen mukaansa:

"tuo väittämä että riboosi syntyisi "helposti" glykolialdehydistä ei pidä paikkaansa."





Lähteet:

Dubos, René (1966). Pasteur ja uudenaikainen tiede, WSOY, Porvoo.

Nicolle, Jacques (1961). Louis Pasteur A Master of Scientific Enquiry, The Scientific Book Guild, Beaverbrook Newspaper Ltd, London.

Nordenskiöld, Erik (1928). Biologian historia yleiskatsauksellisesti esitettynä II, WSOY, Porvoo.

Lehto, Kirsi (2008). Elämän synty. Teoksessa Portin, Petter & Vuorisalo, Timo (toim.) Evoluutio Nyt! Charles Darwinin juhlaa, Kirja-Aurora, Keuruu.

Scherer, Siegfried & Junker, Reinhard (2007). Evoluutio kriittinen analyysi, Datakirjat, Lahti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti